– Oulu

Tasavertaisena toisten kanssa

Tweet about this on TwitterShare on Facebook9Email this to someone

Yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja eristäytymisen kokemukset leimaavat usein mielenterveysongelmien kanssa elämistä. Jättäytyminen ihmissuhteista on monen tekijän seurausta. Jääminen pois töistä ja opiskelusta voi johtaa ihmissuhteiden määrän pienenemiseen. Vastaavasti myös jäljellä olevien ihmissuhteiden koetaan muuttuneen (Lauri, 2004). Monet mielenterveyskuntoutujat Laurin tutkimuksen mukaan kuvaavat tunnetta, ettei tule ymmärretyksi: läheiset eivät ymmärrä, mitä kuntoutuja on käymässä läpi, eikä hän itsekään osaa sitä selittää. Tällaisessa kokemuksessa yhteys maailmaan ja toisiin ihmisiin katkeaa tai ainakin vaikeutuu. Koska kuntoutuminen ei ole mahdollista tyhjiössä, sen tueksi tarvitaan vuorovaikutusta ja yhteyttä toisiin.

Psyykkisestä sairastumisesta kuntoutuminen tarkoittaa erilaisten toimintatapojen ja – mallien opettelua tilanteessa, jossa elämä on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla. Oman sairastumisen kieltäminen, alistuminen, luovuttaminen ja motivaation ja elämänuskon kadottaminen ovat erilaisia tapoja reagoida niihin menetyksiin, joita sairastuminen on tuonut mukanaan.

Kuntoutuminen on toivon heräämistä epätoivon jälkeen. Se on myönteisen minäkuvan luomista. Kuntoutuessaan ihminen ei enää hahmota itseään ensisijaisesti henkilönä, jolla on mielenterveysongelma, vaan hän tavoittelee myönteisempää minäkuvaa. Tällöin ihminen siirtyy ”sairaan” tai ”potilaan” roolista mahdollisesti kuntoutujan identiteetin kautta elämän muihin rooleihin. Vähitellen kuntoutumisen prosessin myötä suhde sairauteen muuttuu.

Psyykkisistä sairauksista on joskus puhuttu ”minä olen” – sairauksina verrattuna ”minulla on” – sairauksiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairauden ajatellaan määrittelevän koko persoonaa tai olemusta, ihminen on ”masentunut” tai ”skitsofreenikko”. Sairaus ikään kuin nähdään ihmisen ominaisuutena, osana häntä itseään hyvin eri tavalla kuin monet muut, vaikeatkin pitkäaikaissairaudet. Kuntoutumisessa on kysymys itsen hahmottamisen ja omien sisäisten mielikuvien muuttumisesta myös suhteessa sairauteen.

Päivätoiminta

Avohoidon mielenterveystyön päivätoiminta syntyi aikanaan korvaamaan sairaalan toimintoja. Tarkoituksena oli tarjota sairaalasta avopalveluihin siirtyneille kuntoutujille tekemistä ja samalla selviytymistä tukevia rutiineja. Päivittäisen arkirytmin säilyttäminen on edelleen osalla kuntoutujista tärkeä hoidon tavoite, mutta varhaisen hoitoon ohjautumisen mallin ansiosta sekä hoitomenetelmien monipuolistuminen ja lääketeollisuuden kehittyminen ovat muuttaneet päivätoimintakeskusten toiminta-ajatuksia vastaamaan enemmän nykyajan mielenterveyskuntoutujien tuen tarvetta. Tukemalla kuntoutujan itsenäistä selviytymistä, päivätoiminta myös säästää kunnan varoja vähentämällä hinnaltaan kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta.

Ryhmiä on käytetty mielenterveyskuntoutuksessa aina. Kuntoutumisen prosessia painottavan ryhmän yleiset tavoitteet ovat: tulla tietoiseksi kuntoutumisen prosessista ja sen luonteesta, lisätä hallinnan kokemusta ja tietoa suhteessa kuntoutumiseen, lisätä tietoa siitä, miten stressi vaikuttaa ja miten stressaavia tilanteita voi hallita, lisätä mielekkyyden kokemusta, lisätä osallistujien kokemusta tuetuksi tulemisesta ja auttaa tukiverkostojen luomisessa sekä tukea omaa elämää koskevassa tavoitteenasettelussa. Sänky ja seinät eivät ole kuntoutusta, vaan asuminen on ihmissoikeus. (Koskisuu, 2004)

Piilohoitoa Toivontuvalla

Utajärven Hyvinvointitalon kupeessa kokoontuu Toivontuvan päivätoiminta. Toiminta-ajatuksena on järjestää kuntoutujan toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa tavoitteellista hoitoa yhteisöhoidon ja voimavarakeskeisyyden periaatteella. Se kohottaa elämänlaatua ja hallintaa sekä tuo hyvinvointia kuntoutujan elämään.

Toivontupa on ennen kaikkea kohtaamispaikka. Se on henkireikä selviytymisessä päivästä päivään. Erilaiset ryhmät; kädentaito-, kirjallisuus-, liikunta-, rentoutus- ja musiikkiryhmät auttavat palauttamaan tärkeitä elämänhallinnan taitoja. Kuntoutujat puhuvatkin ”piilohoidosta”, sillä vertaistuen merkitys kuntoutumisen prosessissa on tärkeää. Halutessaan voi keskustella yksilöllisesti ohjaajan kanssa. Ohjaajat ovat paikalla arkipäivisin, parhaiten tavoittaa aamuisin klo 8-9 välillä sekä iltapäivisin klo 14-15 välillä. Ryhmät kokoontuvat maanantaista torstaihin aamu- ja iltapäiväryhminä. Lähetettä toimintaan osallistumisen ei tarvitse olla ja aikaisempaa kontaktia mielenterveyspalveluihin, vaan voi olla suoraan yhteydessä ohjaajiin. Tarvittaessa pidetään hoitoneuvottelu ja tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa arvioidaan asiakkaan tuen, kuntoutuksen ja päivätoiminnan tarve.

Suurin osa ihmisistä, joita mielenterveysongelma kohtaa, kuntoutuu. Kaikissa ihmisissä on voimavaroja ja vahvuutta. Kuntoutuminen ja toipuminen ovat tavallaan luonnollinen prosessi traumaattisten tapahtumien jälkeen. Suurin osa ihmisistä toipuu ja kuntoutuu mitä traagisimmista elämäntapahtumista, vaikka elämä ei koskaan palaudukaan ennalleen. Sama pätee mielenterveysongelmistakin kuntoutumiseen: ihminen ei voi kuntoutua taaksepäin, palata tilaan, jossa oli ennen sairastumista ja ”pyyhkiä” pois elämästään kaikkia niitä kokemuksia, jotka sairastuminen toi mukanaan. Kuntoutuminen ei ole paranemista, oireettomuutta tai kaikkien elämän ongelmien loppumista. Mutta se voi olla mahdollisimman hyvän elämän elämistä tasavertaisena toisten kanssa.

Eija Mäntyvaara
psykiatrinen sairaanhoitaja

Toivontuvalla on Avoimet ovet to 19.5.16 klo 10-12. Klo 12 alkaa toivontupalaisten Boccia turnaus Utajärven eläkkeensaajia vastaan. Tervetuloa tutustumaan päivätoiminnan tiloihin ja ohjaajiin sekä kannustamaan Utajärven Unettomat voittoon!Toivottavat ohjaajat: Pirjo Sandberg, lähihoitaja, mielenterveys ja päihdetyö, kuntoutus, Eija Mäntyvaara, psykiatrinen sairaanhoitaja, Utajärven mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta Toivontupa, Oulunkaaren kuntayhtymä

Lähteet:
Eri teitä perille Mitä mielenterveyskuntoutus on?, Jari koskisuu, Edita Prima oy, Helsinki 2004
Lauri, Kaisa 2004: Pienin askelin. Tutkimus kuntoutujalähtöisestä mielenterveyskuntoutuksesta. Sosiaalityön pro gradu- tutkielma, Lapin yliopisto
Anneli Tanttu: Henkireikä selviytymisestä päivästä päivään- Telluksen asiakkaiden kokemuksia mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnasta, opinnäytetyö Sosiaaliala Huhtikuu 2010.

takaisin ylös
Julkaistu kohteessa Vapaa sana