– Oulu

Annan pikkusormen, vievätkö koko metän? Metsänomistus, hyödytöntä?

Muutamia kertoja olen antanut luvan yksipäiväisen pyöräilytapahtuman kulkea maitteni läpi, ja nyt:

Sain muutamia viikkoja sitten kirjeen koskien Rokuan alueen ulkoilureitin käyttöoikeussopimusta. Sen verran kiinnostukseni heräsi, että päätin mennä Utajärvellä pidettävään tiedotustilaisuuteen 14.1.2016. Toki epäilykseni heräsi myöskin, miksi Rokualle pitää perustaa uusia ja taas uusia yksityisiä maanomistajia rasittavia rasitteita? Alueella on jo hiihto- ja patikointireittejä yllin kyllin. Sopiihan mukaan myös moottorikelkkailureittikin.

Tiedotustilaisuudessa aika yksikantaan ilmoitettiin, ettei sopimusta tarvitse allekirjoittaa vaan alueelle voidaan tehdä reittitoimitus ilman sopimustakin. Näin ollen mielenkiintoa riittäisi vielä nähdä mahdolliset talousarviot, kuinka paljon tuottoa olisi tulossa mm. Muhoksen kunnalle, koska reitistö kulkee paljolti Muhoksen kunnan puolella vai meneekö kaikki tulot muualle? Toinen tärkeä seikka olisi tietää, paljonko yksi pyöräilijä jättää euroja alueelle? Vai onko taustalla kuitenkin koko Rokuan suojeleminen?!

Kyseinen pyöräilyreitti noudattelee (yllätys yllätys) Ympäristöministeriön lauselmaa, että Rokuanvaarat ovat ehdolla arvokkaiksi maisema-alueiksi, ja mitäs seuraavaksi kehitellään? Ollaanko muutaman vuoden päästä ”pakkolunastamassa” taas uudelle reitistölle lisää tilaa vai kenties suunnitellaanko alueen kokonaisvaltaista suojelua?

Kuten luimme Tervareitin 19.1.2016, kuinka kaunista katseltavaa Rokuan maisemat ovat, taidetaanpas taas olla leikkimässä yksityisten maanomistajien kustannuksella. Hukkaammeko tärkeitä luonnonvaroja toisten harrastuksien takia? Onko maanomistajalla pian pelkästään hyödyttömiä ulkoilureittejä ja luonnonsuojelualueita?

Nälkä ei lähe, eikä velka vähene sillä, että katsellaan kauniita maisemia vaikeuttaen metsätalouden toimintaa.

Heidi Pöykiö

 

takaisin ylös
Julkaistu kohteessa Vapaa sana