Kirjavalan tilan pellot ovat kirjavanaan erilaisia viljelykasveja. Pauli Lämsä kokeilee maissia ja muita lajeja ensin pienessä mittakaavassa. Kirjavalan tilan pellot ovat kirjavanaan erilaisia viljelykasveja. Pauli Lämsä kokeilee maissia ja muita lajeja ensin pienessä mittakaavassa.

Maissi on tuottoisa mutta hallanarka rehukasvi

Jari Riekki

Halla eli yöpakkanen on suomalaisen viljelijän pahimpia painajaisia yhä tänäkin päivänä. Elohopean painuessa miinukselle romahtavat toiveet hyvästä sadosta.

Vaalan Veneheitossa sijaitsevalla Kirjavalan tilalla jännitetään mahdollisia hallan vierailuja tänä kesänä aivan erityisestä syystä.

Kirjavalan isäntä Pauli Lämsä tietää, ettei muutaman hehtaarin koeviljelmä maissia kestä hallan puraisua vähääkään. Sen verran eteläisen kasvuvyöhykkeen viljelykasvista on kyse.

Lämsällä on aiheesta aiempaa omakohtaista kokemusta, sillä hänen kokeillessaan maissia ensimmäisen kerran vuonna 2010 vei juhannuksen lumisade maissiviljelmän kokonaan.

Uusi yritys maissilla on sujunut toistaiseksi hyvin, sillä maissikasvusto on jo 2,5 metriä korkeaa ja tähkät alkavat kehittyä.

Ilmojen pysyessä suotuisina korjaa Lämsä silppurilla maissipelloltaan noin 20 tonnia maissia rehuksi navettansa lehmille.

Sato olisi aika hyvä, sillä esimerkiksi nurmirehusta saadaan yhdellä korjuulla keskimäärin kymmenen tonnia hehtaarilta. Teoriassa olisi mahdollista saada maissista jopa 40–50 tonnin hehtaarisato.

Maissi korjataan pellolta varsineen, lehtineen ja tähkineen ja säilötään nurmen tapaan aumoihin.

Lämsän tarkoituksena on myös kokeilla, miltä omalla pellolla kasvatettu maissintähkä maistuu grillauksen jälkeen.

Lue koko juttu Tervareitistä 22.8.2019.

 

takaisin ylös
Julkaistu kohteessa Etusivu, Uutiset