Vesistöasiantuntija Outi Hyvönen Kainuun ely-keskuksesta kertoi vesistövision esiselvitystyöstä. Vesistöasiantuntija Outi Hyvönen Kainuun ely-keskuksesta kertoi vesistövision esiselvitystyöstä.

Oulujoelle vesivisiohanke

Arto Nenonen

Oulujoen vesistön alueella on aloitettu koko vesistöä koskevan vesivisiohankkeen esiselvitys.

Hanketta esitteli vesistöasiantuntija Outi Hyvönen Kainuun ely-keskuksesta viime torstaina Muhoksella järjestetyssä Oulujoki-illassa.

Oulujoen vesistö yltää suistoalueelta Hyrynsalmen ja Sotkamon reitin latvavesille. Selvitystyössä kartoitetaan, onko alueella tarvetta vesistön ominaispiirteisiin perustuvalle vesivisiolle ja minkälainen hankkeen asiasisällön pitäisi olla.

– Sidosryhmiltä kerätään näkemyksiä vesistön käytöstä, sen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä konkreettisista kehitystoimenpiteistä. Näkemyksiä kerätään haastatteluilla, kyselyillä sekä työpajatyöskentelyllä, Hyvönen kertoo.

Illan aikana syntyneen keskustelun perusteella Oulujoella riittää tekemistä. Keskustelun keskiöön nousi Oulujoen tila etenkin Montan voimalaitoksen alapuolisella vesialueella.

Joen rannalla asuva Ilkka Pöyry Muhokselta oli tutustunut netissä olevaan vesistökyselyyn ja pitää sen kysymyksenasetteluja jopa naiiveina.

– Siellä kysellään itsestäänselvyyksiä, eikä mitään kuitenkaan tapahdu. Tämäkin on vain yksi kysely muiden samanlaisten joukossa, Pöyry totesi.

Pöyryn mielestä joen säännöstelijän eli Fortumin pitää kantaa vastuunsa ja ryhtyä korjaamaan aiheuttamiaan tuhoja jokivarressa.

Montan alapuolisen alueen kunnostuksesta on tehty suunnitelma, mutta sen vesilupa on vanhentunut. Pöyry infran tekemän suunnitelma vaatisi Pöyryn mielestä päivityksen ja uuden luvituksen.

– Alueesta on tullut vesijättömaa ja rääseikkö, Pöyry sanoi.

Oulujoesta puhuttaessa ei voida sivuuttaa kalastusta. Veikko Rantalan ja Kyösti Honkalan mielestä luonnonmukaisen ohitusuoman rakentamista olisi syytä selvittää.

Rantalan mukaan toimivia esimerkkejä löytyy Suomestakin ja ohitusuomille soveltuvia paikkoja Oulujokivarresta.

– Imatralla homma on saatu toimimaan. Ja Fortumillakin on biouoma Ruotsissa, Älvsbackenilla. Miksei kotijoessa ole, Rantala kummasteli.

Ilkka Pöyryn mielestä olisi jo korkea aika tunnustaa, että rakennetun joen kalakannan palauttaminen ei onnistu. Kalastuksenhoito on siis toteutettava istutuksin.

– Ihminen on tärkein, meidän oma elinympäristömme. Fortum ei ajattele ihmistä vaan vie voitot mennessään ja jättää haitat. Montan kiinniottolaitteeseen uhratut rahat olisi pitänyt laittaa kunnostuksiin.

Lue koko juttu Tervareitistä 21.11.2019.

 

takaisin ylös
Julkaistu kohteessa Etusivu, Uutiset